Pehmeät rasvat osaksi ruokavaliota
Terveellinen ruokavalio sisältää kohtuullisen määrän rasvaa. Rasvaa tarvitaan energiantuottoon sekä solujen rakennusaineeksi. Välttämättömät rasvahapot sekä rasvaliukoiset vitamiinit (A, D ja E) tulevat myös nautitun rasvan mukana, mutta mikä tahansa rasva ei ole hyväksi. 2/3 rasvasta pitäisi olla pehmeää eli ns. hyvää rasvaa. Mistä näitä hyviä rasvoja sitten saa helposti?
Ruokavalion sisältämän rasvan laadulla on suuri merkitys mm. veren kolesteroliarvoihin. Rasvoja on kahta laatua: kovaa eli tyytyttynyttä sekä pehmeää eli tyytyttymätöntä rasvaa. Terveyden kannalta ruokavalion tulisi sisältää riittävästi nimenomaan pehmeää rasvaa, sillä se pienentää kokonaiskolesterolia (pienentää huonoa LDL-kolesterolia). Hyvään HDL -kolesteroliin pehmeillä rasvoilla on taas nostava eli tässä tapauksessa hyvä vaikutus. Tätä seikkaa kannattaa tarkastella, sillä keskimäärin suomalaiset saavat ruokavaliostaan liian vähän pehmeitä rasvoja ja liikaa kovaa rasvaa, josta suuri osa on kaiken lisäksi piilorasvoja.
Hyvien rasvojen lisääminen ruokavalioon ei loppujen lopuksi ole kovin vaikea tehtävä. Suuri osa on kiinni vain valinnoista, joita ruokakaupassa teet. Hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat mm. pähkinät, mantelit ja siemenet, joita voi heittää salaatin joukkoon tai syödä sellaisenaan vaikka välipalana. Kalaa olisi hyvä syödä 2-3 kertaa viikossa. Avokado on loistava vaihtoehto kasvikunnan antimista sekä tietenkin kasviöljyt (ei kookos- ja palmuöljy). Terveyskirjaston mukan paras kasviöljyistä on rypsiöljy, koska se sisältää paljon omega-6 ja omega-3 -rasvahappoja ja vähiten tyydyttyneitä rasvahappoja. Myös margariinit sisältävät pehmeitä rasvoja. Margariineista kannattaa valita mahdollisimman rasvainen vaihtoehto eli sellainen, joka sisältää vähintään 60 prosenttia rasvaa.